Pekka Männistö loi opiskelijavaihdon jälkeen uran Puolassa

jengi

Puolan vuodet kartuttivat kokemuksia, työelämäosaamista ja verkostoja.

Mikkelistä Puolan kautta maailmanmatkaajaksi kehittynyt Pekka Männistö, 35, on monipuolinen mies. Sosiaalisen luonteen, laajan kaveripiirin ja kansainvälisen työuran lisäksi hänet tunnetaan muun muassa musiikkiharrastuksestaan.

Asiallisen bisneslookin alle kätkeytyy rento kosmopoliitti, jonka maailmankatsomuksesta paljastuu jopa boheemeja piirteitä.

”Harrastin paljon Mikkelissä musiikkia ja soitin erilaisissa bändeissä. Musiikki on aina kulkenut mukana elämässäni, ja sen kautta olen tutustunut moniin ihmisiin ympäri maailmaa.”

Männistö soittaa baritoni- ja alttosaksofonia sekä pianoa.

Musiikki motivoi aikoinaan omalta osaltaan jäämään Mikkeliin melko pitkäksi aikaa. Samassa kaupungissa Männistö opiskeli tradenomiksi.

Vaihto-opiskelun myötä elämä sai uuden käänteen.

”Kävin vaihdossa vuonna 2007 Puolan Krakovassa. Se oli yllättävä game changer.”

Vaihtovuosi Krakovassa avasi Männistön silmät uudelle maailmalle ja uusille tasoille. Mikkelin ja Krakovan henkeä on monin paikoin hyvin vaikea vertailla.

Etelä-Puolassa sijaitseva Krakova on historiallinen ja kansainvälinen kaupunki. Toisessa maailmansodassa osa Puolan kaupungeista tuhottiin maan tasalle, mutta Krakova säilyi lähes vahingoittumattomana, mikä tekee etenkin vanhasta kaupungista kauniin ja mielenkiintoisen kaupunginosan.

”Krakova on yli tuhat vuotta vanha kaupunki. En ollut aiemmin kunnolla tajunnut sitä historiaa, vaikka sotahistorian tunsin.”

Melkein neljännes kaupungissa asuvista tai oleskelevista on opiskelijoita.

”Se on Krakovalle aika näkyvä luonteenpiirre. Kaupungissa on laskutavasta riippuen hieman alle miljoona asukasta. Noin 40 000 asukkaista on vaihto-opiskelijoita.”

Kansainvälisyyden, opiskelijoiden ja historian lisäksi Krakova on erittäin kova jalkapallokaupunki.

Krakovan seurat Wisła Kraków ja Cracovia käyvät keskenään kiihkeitä paikallisotteluita, ja varsovalainen Legia on kummallekin yhtä tärkeä vastustaja.

Jalkapallokannattamiseen liittyvä huligaanikulttuuri on Puolassa hyvin järjestäytynyttä ja monin paikoin vaarallistakin. Kannattajien väliset tappelut ja pahoinpitelyt yltyvät toisinaan hyvin väkivaltaisiksi, ja vuosien saatossa ihmisiä on kuollutkin kannattajien välisissä yhteenotoissa.

Männistö itse onnistui pysymään kaukana huligaaneista, vaikka joskus heitä kadulla näkikin.

”Siihen oppi aika nopeasti, että katsekontaktia on syytä välttää ja vaihtaa tarvittaessa tien tai kadun toiselle puolelle.”

Töihin pikkupalkalla kansainvälisiin suuryrityksiin

Vaihto-opiskeluvuoden jälkeen Männistö palasi Krakovaan töihin.

Ensimmäinen työnimike oli juniorikirjanpitäjä.

”Peruspalkasta jäi käteen vähemmän kuin Suomessa saa opinto- ja asumistukea. Toki sillä tuli Puolassa ihan hyvin toimeen, mutta olin töissä jostain muusta syystä kuin ison palkan vuoksi. Mindset oli, että mennään töihin ja opitaan. Tärkeää ei ollut iso palkkashekki, vaan menojen optimointi.”

Puolassa on tasaverojärjestelmä, mikä tarkoittaa alimmillaan noin kolmannesta bruttopalkasta.

”Asuttiin aina kimppakämpissä ja sillä säästi aika paljon. Puolassa ruoka on halpaa ja aika äkkiä sitä löysi paikat, joissa lounas maksaa pari euroa. Niissä on myös miellyttävä tunnelma ja paljon paikallisia.”

Palkalla siis pärjäsi arjessa, ja rahaa riitti vapaa-ajan rientoihinkin.

”Hyvin vähän jäi säästöön, koska ne kuluivat sitten keikoilla, festareilla ja kuppiloissa. Toisaalta olen saanut juuri noista paikoista laajan ja värikkään tuttavapiirin. Tunnen hyvin paljon ihmisiä katsomatta esimerkiksi ikään, koulutustaustaan tai taloudelliseen statukseen.”

Vaikka ensimmäiset vuodet Puolassa eivät välttämättä kartuttaneet säästötiliä, laskee Männistö saaneensa silti rutkasti muunlaista pääomaa.

”Kokemukset, työelämäosaaminen, verkostot, eri kulttuurien ymmärtäminen…”, hän luettelee.

Puolan vuosinaan Männistö oppi myös kielen.

”Puolan kielessä puhekieli, eräänlainen katukieli on hyvin erilaista kuin kirjakieli. Opin puhekielen hyvin, mutta lukemisessa oli vaikeuksia. Työelämässä pärjäsin Varsovassa aika hyvin paikallisella kielellä. Paljon myös mentiin englannilla.”

Kun Männistö reilun viiden vuoden jälkeen vaihtoi kaupungin Krakovasta Varsovaan ja siirtyi suomalaisen työnantajan palvelukseen, nousi palkkakin selvästi. Uuden työantajan OpusCapitan suomalaisten standardien mukainen palkka tarkoitti selvää tulotason nousua Puolassa.

Kolmen vuoden OpusCapitassa työskentelyn jälkeen Männistö tunsi olevansa kokeilemaan yrittäjyyttä.

”Puolan byrokratiasta oli varoiteltu paljon, mutta ajattelin, että jos pystyn selvittämään sen täällä, sitten pystyn siihen missä vain.”

Puolassa hän teki omalla toiminimellä sijoittamiseen ja myyntiin liittyvä konsultaatiota.

Yrittäjyyteen kuului toimia partnerina kahdessa start-upissa, joissa Männistö paitsi myi, otti samalla myös hr- ja teknologiajohtajien roolia.

”Lähdin kahteen teknologiafirmaan myymään, otin samalla myös hr- ja teknologiajohtajan hattua.”

Paluu Suomeen

Reissu-Pekan lempinimen Männistö on ottanut vastaan hyvillä mielin.

”Minulla on aina ollut pikkupoikamainen kiinnostus eri kulttuureihin ja kieliin. Reissaan edelleen tosi paljon, niin töiden vuoksi kuin muutenkin. Sitä kautta on saanut ympäri maailmaa myös ystäviä ja kavereita.”

Kokemuksen ansiosta uudet ja vieraatkaan ympäristöt eivät juuri jännitä.

”Reissatessa voi melkein lähteä minne vain, eikä tarvitse miettiä, että pärjääköhän siellä.”

Kaksi vuotta sitten Männistö palasi Suomeen. Paluuseen vaikutti moni seikka.

”Ensinnäkin 10 vuotta yhdessä maassa on hyvin pitkä aika. Lisäksi tuli aika kova ’Fear of missing out’ kaikkien sukulaisten ja kavereiden elämästä. Halusin olla mukana heidän elämässään muutenkin kuin juhannuksena ja jouluna Suomessa käydessäni.”

Tahtoon takaisin Suomeen vaikutti myös Puolan yhteiskunnan ilmapiirin muuttuminen. Kun konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue voitti vuoden 2015 parlamenttivaalit, muutos alkoi näkyä välittömästi. Ilmapiiri muuttui entistä voimakkaammin maahanmuuttovastaiseksi, mitä kieltä osannut Männistö ei voinut olla huomaamatta.

”Se oli huolestuttava piirre yhteiskunnassa. Ensimmäisenä siitä muutoksesta kärsivät työperäiset maahanmuuttajat, etenkin eksoottisemmista maista.”

Samaan aikaan Suomesta löytyi työpaikka pienehköstä yrityksestä.

Männistö on tyytyväinen paluuseensa, ja sanoo elämän Suomessa olevan paljon helpompaa kuin Puolassa.

”Infrastruktuuri on valmis, eikä liikkumiseen mene ylimääräistä aikaa. Julkiset palvelut toimivat paremmin. Ei ole kielimuuria ja täällä tietää miten yhteiskunta toimii – apua saa tarvittaessa eikä odotteluun mene aikaa.”

Eräs olennainen ero on, ettei Suomessa ole samanlaista rakenteellista korruptiota kuin Puolassa. Korruptioon törmäsi, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

”Korruptio on siellä valitettavan yleistä. Suomalaisena on tosi vaikeaa tottua siihen, että asiat sujuvat paremmin, kun sopivasti voitelee toista.”

Tradenomiliitosta jeesiä

Männistö kertoo olevansa kiinnostunut hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoistyöstä. Tällä hetkellä ajankohtainen esimerkki palkatta työskentelystä on se, että Männistö lähti mukaan Pääkaupunkiseudun tradenomit ry:n hallitukseen kuluvan vuoden alussa.

Se oli hyvä ja innostava liike.

”Tosi mukavaa. Nuoria, älykkäitä ihmisiä, joilla on tekemisen intoa. Porukkaa, jotka osaavat tehdä siistejä, tärkeitä asioita ja pitää samaan aikaan hauskaa.”

Puolan-vuosinaan Männistö oli hieman kriittinen ammattiyhdistyksiä kohtaan, mutta sanoo nyt olevansa kiinnostunut ay-liikkeen ajattelusta.

”Aiemmin en ehkä täysin ymmärtänyt, mitä kaikkea ay-liike tekee Suomessa. Jos puhutaan vaikka Tradenomiliitosta, niin sain sieltä heti jeesiä kun kerran tarvitsin. Tuli sellainen olo, että ehkä en oikein ollut ymmärtänyt, mistä kaikesta tässä toiminnassa on kyse. Valtakunnan tasolla kuitenkin toivoisin kokonaisvaltaista ay-liikkeiden uudistusta, kun maailma ympärilläkin muuttuu hurjaa vauhtia. Kuitenkin mielestäni oikea tapa on tutustua toimintaan lähtemällä mukaan ja katsoa miten toimintaa voitaisiin kehittää sisältä päin – yhdessä.”

Nyt Männistö työskentelee UPM:n palveluksessa taloushallinnon ja kirjanpidon alalla, tittelinä Senior Manager – Process Owner.

”Työskentelemme myös automatiikan ja uusien järjestelmäympäristöjen parissa ja hyvin paljon puhutaan datasta ja informaatiosta.”

Työ on erittäin kansainvälistä. Tehtävissään Männistö pääsee matkustamaan paljon, ja haastattelua seuranneella viikollakin hän oli lähdössä työmatkalle Kiinaan. Hieman ennen haastattelua hän puolestaan oli äskettäin palannut reilun viikon työmatkalta Intiasta.

Reissu-Pekka jatkaa siis hyväksi havaitsemallaan tiellä.

Lue faktat ennen liittymistä

JÄSENYYSINFO

TRAL on kaikkien tradenomien yhteinen työelämän edunvalvonta-, palvelu- ja markkinointiorganisaatio työmarkkinoilla. TRALin tehtävänä on myös tehdä tutkintoa tunnetuksi ja edistää tradenomien asemaa työelämässä.  Meillä on vahva rooli myös ammattikorkeakoulupoliitiikassa: ajamme koko Suomen tradenomien etuja koulutuspoliittisissa kysymyksissä.

Tutkintopohjaisena liittona TRAL edustaa tradenomeja riippumatta heidän toimialastaan tai työtehtävästään aina opiskeluajoista eläkeikään saakka kaikissa urakehityksen eri vaiheissa.

TRAL on perustettu vuonna 1996 ja on yksi Akavan nopeimmin kasvavista liitoista.

TRALIN JÄSENMAKSU

TRAL:n jäsenmaksu on kiinteä 33 euroa kuukaudessa (sis. työttömyyskassan jäsenyyden) riippumatta työtehtävistä, toimialasta tai palkan määrästä. Tradenomien keskipalkalla mitattuna jäsenmaksumme on noin 0,98 prosenttia kuukaudessa. Muistathan, että TRALin ja IAET-työttömyyskassan jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Toimitamme tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Yrittäjille, ulkomailla oleville tradenomeille, eläkäisille sekä usean jäsenen talouksille hinnat ovat pienemmät. Palkattomilta jaksoilta annamme myös jäsenmaksusta 50 % alennuksen. Tarkemmat hinnat löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta http://www.tral.fi/jasenyys/jasenmaksut-ja-alennukset/

TRADENOMIOPISKELIJAN JÄSENMAKSUT

Hopea-tason jäsenyys on tradenomi- ja BBA-opiskelijoille maksuton. Tätä jäsenlajia suosittelemme opintonsa aloittaville opiskelijoille. Pääset helposti mukaan tradenomiopiskelijoiden toimintaan ja tapahtumiin ja saat käyttöösi monia etuja.

Kulta-taso on elämässä eteenpäin suuntaavan tradenomiopiskelijan jäsentaso. Se sisältää kaikki hopea-tason edut ja lisäksi työelämän vakuutukset, kattavan matka- ja tapaturmavakuutuksen vapaa-ajalle sekä henkilökohtaisen uraohjauksen. Kulta-tason jäsenyys maksaa 19 e/vuosi.

Musta-taso on tarkoitettu tradenomi- ja BBA-opiskelijoille, jotka työskentelevät opintojensa ohessa, aloittavat kesätyöt tai työharjoittelun. Musta-taso on all-inclusive, se sisältää kaikki hopea- ja kulta-tason edut sekä lisäksi työttömyyskassan jäsenyyden ja kattavat neuvontapalvelut. Mustan tason jäsenyys maksaa 94 e/vuosi. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen.

EDUT

TRALin painavimpia jäsenetuja ovat tradenomien etujen valvominen työelämässä, työttömyysturva sekä oikeusturva- ja vastuuvakuutus työsuhdeasioissa.

Lisäksi jäsenetuihin kuuluu mm. matkustaja- ja tapaturmavakuutus, täydet työsuhdelakimiesten palvelut, maksuton puhelinneuvonta yksityisoikeudellisissa lakiasioissa, urapalvelut kuten palkkaneuvonta, uraohjaus ja uratilaisuudet, erilaisia koulutuksia ja tapahtumia sekä alennuksia lukuisista tuotteista ja eri palveluntarjoajilta. Lisäksi jäsenten käytössä on lomamökkejä edulliseen jäsenhintaan. 

Kaikki jäsenedut ja -palvelut löytyvät osoitteesta http://www.tral.fi/palvelut-ja-edut/

TRAL ON KAIKKIEN TRADENOMIEN YHTEINEN TYÖELÄMÄN EDUNVALVONTA-, PALVELU- JA MARKKINOINTIORGANISAATIO TYÖMARKKINOILLA.

TRALin tehtävänä on myös tehdä tutkintoa tunnetuksi ja edistää tradenomien asemaa työelämässä. TRAL keskittyy tekemään työtä tradenomien etujen ajamiseksi työmarkkinoilla. Meillä on vahva rooli myös korkeakoulupolitiikassa: ajamme koko Suomen tradenomien etuja koulutuspoliittisissa kysymyksissä.

Lisää luettavaa

"Tradenomit ovat usein niitä, joilla on hyvä syy pyytää lisää palkkaa tai edellytykset hakeutua haastavampiin tehtäviin."

Tradenomiliitto Tral Ry

Ratavartijankatu 2 (A-porras, 6.krs)
FI -00520 Helsinki
p. 020 155 8800 (vaihde)
Palvelemme ma–to klo 9–16, pe 10–16

email: toimisto@tral.fi

» Kaikki yhteystiedot
» Tietosuoja ja evästekäytännöt